we love namibia

etosha

Oltiin lokakuun alussa Dustinin ja Michaelin kanssa retkellä Etoshan kansallispuistossa. Näin kahden päivän aikana varmaa enemmän eläimiä kuin koskaan eläissäni. Oikein hyvä eläintarha! Tuntuu hirveen pahalta pistää näitä kuvia tänne (varsinkaan muokkaamattomina) ku ei nämä vedä yhtään vertoja oikealle elämälle ja paikan päällä kokemiselle, mutta jos näistä nyt edes vähän välittyisi sitä tunnelmaa kotijoukoille (erityisesti Terttu-tädille houkuttimena lähteä itsekin toteuttamaan safari-unelmia, vink, vink). Hyvä reissu oli, kannatti lähteä!

Oon aina luullut että norsut on semmosia ihania söpöliinejä, mutta tultiin melkein tämän yksilön jyräämäksi heti ensimmäisen kymmenen minuutin aikana. Se oli aika vihaisen näköinen ja lähestyi erittäin uhkaavasti. Onneks autosta löytyy myös pakki...

Valokuvilla ei voi yhtään välittää sitä miten kaunista siellä oli...

Voi kun pystyisi välittämään sen äänen mikä noista linnuista lähti. Enää ei ole epäilystä missä ne kaikki suomen muuttolinnut majailee...

Päästiin myös todistamaan todellisen elämän jännitysnäytelmää, kun seurattiin neljän naarasleijonan metsästysyrityksiä. Puolitoista tuntia jaksettiin katsella vaanimista ja väijymistä, mutta sitten valtava antilooppi- ja puhvelilauma tajusi vaaran olevan lähellä, heittivät hyvästit vesilähteelle ja kääntyivät takaisin sinne mistä tulivatkin.

Tässä kuvassa on enää muutama metri väliä leijoniin, mutta ei. Voi kurjuuden kurjuus!

Saatiin olla aika omassa rauhassa leirintäalueella...

Ja illalla käytii sit vähä pelaa pilistä, niinkuin jokaisen kunnon safarimatkailijan kuuluukin... Hahaa..

vähäse musiikkia korville

Tässä vähän todistusaineistoa siitä, ku oltiin tossa reilu pari viikkoa sitten katsomassa ystäväni Heatherin keikkaa Playhouse Theaterissa. Mun on jo pitkään pitänyt lisätä tämä tänne, mutta vasta tänään hokasin miten saan pienennettyä videota sen verran että yliopiston kehno verkkoyhteyskin sen jaksaa tänne ladata (tekniikan ihmelapsi ilmoittautuu). Mää oon ihan rakastunut tämän tyttösen esiintymiseen ja oon kyllä joka kerta paikalla kun mahdollisuus hänen kuulemiseensa on olemassa! (saatettiin myös toissaviikolla olla yhden baarin karaokeillassa yhdessä lavalla keekoilemassa, mut siitä ei kyllä yhtään sen enempää...)

Heather julkaisee marraskuun lopussa ensimmäisen albuminsa, joten tiedätte sit kamut et mitä odotella joululahjaksi...

Ps. Aika juoksee liian nopeasti! Viime viikkokin vain hurahti ohitse mm. erinäisiin testeihin päntätessä... 2.11. pitäisi olla (nää aikataulut niin tiedetään) luennot ohitse ja sitten enää neljä loppukoetta kivasti ripoteltuna pitkin marraskuuta (ensimmäinen 9.11 ja viimeinen 26.11), mikä vähän turhauttaa, mut toisaalta antaa mukavasti armon aikaa pänttäilylle, sillä pakko tunnustaa ettei alkukeväästä ole tullut liiemmin kirjoille omistauduttua kun on ollut niin paljon jännempääkin tehtävää ja nähtävä. I-ha-naa alkuviikkoa! 

Edit: Nyt sen videon pitäisi vihdoinkin toimia. Ehkä?

home, sweet home

Alan olla jo sen verran hyvin kotiutunut tänne toiselle puolelle maapalloa, ettei tässä liiemmin jää ylimääräistä aikaa blogikirjoittelulle tai muullekaan yhteydenpidolle (nimimerkillä taisin unohtaa jopa isäni syntymäpäivän). Nöyrin anteeksipyyntöni siis siitä. Vuosien päästä saattaa harmittaa kun ei ole todistusaineistoa Naminami-maasta, mutta tällä hetkellä mulle riittää vain hedonismi ja hetkessä eläminen. Elämä on ihanata!

Viime viikonloppuna olin elämäni ensimmäisissä Baby shower -juhlissa. Ystäväni serkku poksahtanee tuossa ensikuun puolella, niin ajateltiin järjestää pirskeet vielä kun se ei ole liian myöhäistä. Ihan hauskat kemut, mutta jostain kumman syystä talon miehet pysyttelivät visusti pihalla grillauspuuhien ääressä... Vauvatunnelmista jatkettiinkin sitten suoraan mun kamun tupareihin ja sieltä kyseisen kamun työpaikalle, Chez ntemba Vip -klubille vaahtobileisiin, josta sitten auringon noustessa tajuttiin viimein lähteä kotiin. Seuraavana päivänä sitten helpoteltiinkin tanssimisesta kipeitä jalkoja (meikällä oli korkokengät!!!) ja viilenneltiin polttavan kuumaa sunnuntaita toisen kaverin luona ulkoporealtaassa löllötellen... Rento viikonloppu! 

On tullut käytyä myös retkeilemässä yhtäällä jos toisaalla, viimeisimpänä vietettiin Botswanan sijasta (yeah, this is africa) kolme päivää Etoshan luonnonpuistossa leijonajahdissa. Kuvia löytyis vaikka kui paljo jaettavaks, mutta ei vain millään malttaisi istahtaa tietokoneen ääreen ja alkaa lajitella. Ehkä vielä joku päivä sisäinen ihmisvihaajani herää ja suljen kännykän ja lukitsen huoneeni oven ja päivittelen koko päivän blogia...